Tapoja on monia, mutta tässä tapa miten minä luon usein mun numerot ja mun ajatuksia numeroiden kehittämisestä.
1. Mietin mitä temppuja haluan numeroon
2. Minkä tyylinen, visuaalinen näkökulma: tästä lähtee ideointi musiikki tyylistä puvusta ja liikekielestä.
3. Musiikin valitseminen
4. Kuuntelen musiikkia useamman kerran ja jaan musiikin tiettyihin osioihin tai korostan joitain kohtia mihin haluan esimerkiksi liikkeen osuvan. Kirjoitan ylös kohdat ja ajat.
5. Yleensä ennen numeron luomista teen muutamia improvisaatio harjoituksia musiikkiin. Eli laitan vain musiikin soimaan ja liikun musiikin tahtiin kyseisessä välineessä tai välineen kanssa. Yleensä myös kuvaan kaikki improt, joten jos sen aikana tulee jokin hyvä idea tai uusi liike niin se on muistissa. Improjen jälkeen saatan kirjoittaa päällimmäiseksi jääneitä hyviä ideoita ylös.
6. Kun olen kirjoittanut ideoita ylös ja temppu listaa, alan koostamaan numeroa niin, että pudottelen temppuja musiikin kohtiin ja väleihin. Tässä vaiheessa siis teen kokonaan numeron paperille tai useimmiten kännykkään muistiinpanoihin, jolloin sitä on helppo muokata. Temppujen keston arvioiminen ja liikkeiden yhteensovittamisen taito on karttunut 15 vuoden aikana, kun olen luonut omia numeroita. Tämä ei ole asia minkä oppii hetkessä. Useimmiten kaikki arvioivat temppujen kestävän vähemmän aikaa kuin ne oikeasti tehdessä kestävät.
7. Kun numero on paperilla valmis, menen kokeilemaan sitä treenisaliin ja saatan jo ensimmäisen kokeilun ottaa videolle. Yleensä tässä huomaa jos jokin ei toimi tai olen hahmottanut liikkeiden nopeudet väärin. Tässä kohtaa korjaan niitä tai pudotan joitain temppuja pois. Kuitenkin on hyvä muistaa, että mitä enemmän numeroa tekee sitä sulavammaksi liike muuttuu ja sitä nopeammaksi tulet. Joten jos kyse on vain pienestä erosta, niin kannattaa jättää se sikseen ja katsoa esimerkiksi 5 läpimeno kerran jälkeen onko se vieläkin liian hidas. Itse ns. rämmin ensimmäiset kerrat numeron läpi. Ei niin väliä onko jokainen isku oikein tai nilkan ojennukset oikeissa kohdissa. Pääasia että rutiini muistuu mieleen ja tulee lisättyä kuntoa pidempi kestoisella suorituksella.
8. Tämän jälkeen alkaa hiominen. Toistoja toistoja ja vielä kerran toistoja. Jokaisella kerralla otan muutaman kohdan mitä korjaan. Olen sen verran laiska, että usein otan videolle kaikki vedot ja katson jälkikäteen. Videolta pystyn näkemään vielä paremmin miltä numero näyttää ulospäin. Merkkaan kohdat mitä pitää korjata. Ne voi liittyä musiikin hyödyntämiseen tai liikkeiden sulavoittamiseen. Saatan jopa vaihtaa jonkun tempun, jos tuntuu että se ei kuitenkaan sovi.
9. Kun numeroa on tehny useita kertoja treenisalissa ja ajattelet sen olevan ns. "Valmis numero" niin siitä alkaa vasta projekti. Todellinen työ siis alkaa.
10. Koen että numero kehittyy ja sitä pitää kehittää yleisön edessä. Esiinnyin Japanissa 193 kertaa vanne numerolla ja siltikään en kokenut, että numero olisi täydellinen. Kehitin numeroa vielä 50 esityksen jälkeen ja kuuntelin yleisön reaktioita ja miten itse reflektoida niihin. Saatoin muuttaa temppuja sääolosuhteiden vaihdellessa päivittäin. Kosteus, lämpö, kylmyys... kaikki ovat asioita mitkä vaikuttavat vaikeimpien tekniikoiden suorittamiseen. Lisäksi vain yhdessä paikassa esiintyminen ei vielä kerro kaikkea. Jos nyt menisin esittämään saman numeron eri yleisölle eri maassa, joutuisin luultavammin taas muuttamaan asioita numerossa. Numero elää ja sen on tarkoituskin elää. Muuten oikeaa kontaktia yleisöön ei tavoita. Suurimmat muutokset yleensä liittyvät yleisön ottamiseen ja minkälaisessa ympäristössä esität. Onko kyse perinteisestä kiertueesta, cabaree illasta, pikkujouluista, open stagesta tai yhtenäisestä nykysirkusteoksesta. Sirkusartistin täytyy pystyä muokkaantumaan, vaikkakin esittäisi samaa numeroa monia vuosia.
Comments