Oletko koskaan miettinyt, kuinka kauan yhden tempun oppimiseen menee aikaan? Taidon oppiminen on keskeistä sirkuksessa ja tulen käyttämään tekstissä esimerkkinä trapetsilla tehtyä kierretemppua. Tästä tempusta löytyy video alta.
Taito on vaativa ja kesti useamman vuoden oppia. Taidon oppimista on tutkittu paljon ja tulen antamaan tekstissä vinkkejä, miten voit tehostaa oman taidon oppimista.
Mitkä asiat vaikuttavat taidon oppimisen kestoon?
Taidot voidaan jakaa karkea- ja hienomotorisiin taitoihin osallistuvien lihaksien koon mukaan (Innostun liikkumaan, 2020). Kyseessä oleva taitoni on selkeästi karkeamotorinen isoja lihaksia hyödyntävä taito. On erilaista opetella hienomotorista taitoa ja karkeamotorista taitoa.
Aiempi osaaminen vaikuttaa uuden taidon oppimiseen. Temppu on hyvin vaativa ja trapetsiharjoittelua minulla oli taustalla noin 5 vuotta ja sirkusta noin 8 vuotta. Ensimmäisen kerran onnistuin tempussa noin 1,5 vuoden jälkeen kierrekokeiluista, mutta lähes virheettömäksi pääsin vasta kolmen vuoden jälkeen.
Siirtovaikutus on osallinen taidon omaksumisessa. Koulussa tulleet akrobatia, tanssi ja sirkustaidot tukivat kehon hahmotuskyvyn muodostumista. Trapetsitemppuun liittyvää taitoa harjoittelin noin kolme kertaa viikossa puolen tunnin ajan. Vaihtelua tuli kuitenkin muiden samanaikaisten liikkeiden opettelusta.
Lisäksi aikaan vaikuttaa alla mainitut asiat taidon oppimisen tehostamisesta.
6 vinkkiä miten voit tehostaa taidon oppimistasi!
Oppiminen on harjoittelun aikaansaamaa tulosta, mutta myös tietoisuutta siitä, mikä ei toimi. Oppimisen mittaaminen on haastavaa, mutta suorituksen mittaaminen helpompaa. Keskeisimmät asiat ovat harjoittelun määrä, vaihtelu ja palaute. (Kalaja 2018, 19-20.) Seuraavassa 6 käytännön vinkkiä monipuolisempaan ja tehokkaampaan motorisen taidon oppimiseen.
1. Osita liikesarja pienemmiksi osaharjoitteiksi. Liikesarjan osittaminen antaa tietoa liikevaiheista ja tämän avulla pystytään harjoittelemaan haastavia kohtia erikseen. (Innostun liikkumaan 2020). Valmiudet taidon oppimiseen luotiin hiljalleen sirkuskoulun aikana. Taidon opettelu lähti heiluritekniikasta, josta edettiin polvitaipeilta nilkoille pudotukseen ilman kierrettä ja vasta lopuksi lisättiin kierre. Taidon harjoittelu siis jaettiin pienempiin osiin ja osatavoitteisiin, jolloin harjoittelu oli turvallista.
2. Mieti ympäristö, jossa opettelet taitoa sinun luonteellesi sopivaksi ja kannustavaksi. Katselijoiden läsnäolo tai epäonnistumisen pelko voivat tukahduttaa taidon oppimisen. (Innostun liikkumaan, 2020.) Taidon monimutkaistuessa ympäristön vaikutus korostuu (Gallahue 2010, 17). Vaikutus taidon oppimiselle on suuri, sillä positiivinen ja hyväksyvä ilmapiiri tunnilla, jossa opettelet taitoa, on merkittävässä asemassa. Itsellä on aina ollut sirkussalissa tällainen ilmapiiri. Mikä on sinulle sopiva ympäristö? Viihdytkö yksin vai kaipaatko treenikavereiden kannustusta ja tukea?
3. Vaihtele ympäristöä, tilaa, korkeutta ja välinettä sekä tee erilaisia virheitä. Keskeistä non-lineaarisessa pedagogiikassa on vaihtelu, eli suorituksia toistetaan, mutta ei täysin identtisinä (Kalaja 2018, 23). Tässä tukena käytettiin myös trampoliinia ja patjalle hyppimistä kierteen harjoittelussa. Tee kierrettä eri suunttiin. Kalaja (2018, 20) korostaa, että yksipuolinen sekä toistava harjoittelu johtaa siihen, että taidon toistaminen muissa ympäristöissä on vaikeaa. Esiintymisessä on olennaista pystyä esittämään taito monella lavalla, joiden korkeus ja ympäristö vaihtuvat. Monipuoliset olosuhteet valmistavat tähän ja myös antavat monipuolisempaa palautetta vartalolle, jonka avulla pystyt muokkaamaan toimintaasi. Pystyt siis sopeutumaan paremmin. Itse en tehnyt tätä osuutta optimaalisesti, mutta kannustan oppilaitani tähän ja olen nähnyt tuloksia.
4. Ota huomioon palautteenanto. Miten annat itselle palautetta ja miten valmentajasi antaa sinulle palautetta. Kalaja (2018, 20) huomauttaakin, että palautteen anto siirtyy taidon oppimisen edetessä opettajalta oppijalle. Perinteinen tiedon kaataminen oppilaalle voi tuottaa aikamoisen kuorman oppilaalle ja monen ohjeen omaksuminen samanaikaisesti on mahdotonta. Alkuvaiheen jälkeen olisi tehokkaampaa siirtää oppilaan keskittyminen kehon ulkopuolelle ympäristöön implisiittisen oppimisen suuntaan. (Kalaja 2018, 19-22.) Mielikuvien käyttäminen olisi tehokkaampaa kuin yksittäisten raajojen asennon muuttaminen. Itse olen analysoija-tyyppiä, joten tämän suhteen olen ollut aika jääräpää. Kuitenkin mielikuvat ja esimerkiksi seinään piirretyn hymynaaman katsominen liikkeen aikana paransivat suoritusta huomattavasti. Näillä siis on voimaa!
5. Huolehdi laadukkaasta ja tarpeeksi pitkästä unesta. Unen tarve on keskeistä taidon oppimiselle, sillä tällöin Aimosen (2014) ja Wenderothin (2018) mukaan syntyy uusia aivosoluja sekä hermoyhteyksiä aivosolujen välille (Kalaja 2018, 20; Jaakkola 2016, 8.) Uneen liittyen taidon oppiminen oli minun tapauksessani optimaalista, sillä siihen aikaan pääasiallinen tehtävä oli harjoitella, joten pidin kiinni yhdeksän tunnin yöunista. Muista siis huolehtia riittävästä unesta.
6. Takapakkeja tulee, älä siis lannistu! Oppiminen ja harjoittelu tapahtuvat samanaikaisesti, mutta eivät lineaarisesti (Jaakkola 2016, 6). Non-lineaarisen oppimisen käsite on saanut nimensä siitä, että oppiminen ei ole lineaarista eli oppimisen varrella syntyy kehitystä, tasanteita ja jopa takapakkeja (Kalaja 2018, 21). Usein haastavissa taidoissa tulee suvantovaiheita. Itsellä tämä tapahtui päättötöiden alla, jolloin paine kasvoi liian suureksi ja asetin itselle riman liian korkealle. Lopulta en kyennyt tekemään kierrettä ollenkaan, vaikka olin pari päivää sitten onnistunut.
Näillä kuudella vinkillä pääset hyvin alkuun taidon oppimisen polulla. Motorisen oppimisen kehittyessä taito paranee, yhdenmukaistuu, pysyvyys lisääntyy sekä se on sovellettavissa muissa ympäristöissä (Jaakkola 2016, 7). Näin myös kohdallani, taitoni joka kerta yhdenmukaistui ja virheiden määrä pieneni ja onnistumiset lisääntyivät. Videolla huomaa, kuinka kierre nopeutuu, tulee paremmin nilkoille kiinni ja tempussa näkyy ilmavuutta. Näitä ohjeita noudattamalla lupaan, että pystyt tehostamaan oppimistasi. Oppimisen iloa!
Jos tuntuu, että kaipaat ammattitaitoista valmentajaa sirkustaidoille, joka kehittää osaamistaan jatkuvasti. Ota rohkeasti yhteyttä!
Veronica Dolhain
Lähteet:
Gallahue, D. L. 2010. Understanding motor development in children and youth. Teoksessa: R. Pisot, V. Stemberger, B. Simunic, P. Dolenc & R. Malej (Eds.) Contemporary views in the motor development of a child (17-22). Science and Research Centere of Koper. University of Primorska.
Jaakkola, T. 2016. Liikuntataitojen oppiminen ja taidon testaaminen. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. Esitys. Kuntotestauspäivät 2016. Helsinki. Diakonissalaitos. https://www.lts.fi/media/lts_tapahtumat/ktp16/ktp16_timo_jaakkola_-_liikuntataitojen_oppiminen_ja_taidon_testaaminen.pdf
Kalaja, S. 2018. Motorinen oppiminen - Mihin taidon oppiminen perustuu. Manuaali 2/2018. Myös: https://omt.org/09-10-2018-artikkelipoiminta-motorinen-oppiminen-mihin-taidon-oppiminen-perustuu/
Innostun liikkumaan 2020. Motoriset taidot – mitä ne ovat. Suomen CP-liitto. https://innostunliikkumaan.fi/motoriset-taidot-arjessa-ja-niiden-oppimiseen-vaikuttavat-tekijat/motoristen-taitojen-oppimiseen-vaikuttavat-tekijat/
Comments